Työpöydän taustakuva

http://www.justingrantphotography.com/fitness.php

Justin Grantin vartalomaisema

Useilla kollegoilla ja tuttavilla on työpöydän taustana perhekuvia. Niissä esiintyy yleensä puoliso ja lapset erilaisissa tilanteissa. Ajattelin että minäkin haluan itselleni oman työpöydän taustakuvan joka työn lomassa muistuttaisi kotona odottavista asioista. Selaillessa kuva-arkistoani sieltä löytyihkin hyvä lähtökohta taustakuvan tekemiselle. Muistan kuinka inspiraatio kuvan ottamiseen löytyi netistä Justin Grant Photographyn Fitness osastolta ja tarkoituksena oli saada puolisosta edustava kuva. Koska kuvan suora linkkaaminen ei onnistu niin liitän sen nyt tähän oheen.

Parilla takaviistosta tulevalla salamalla ja mahdolliseesti etualalla olevalla heijastimella on luotu aika kiva bodscape tyyppinen ruutu. Ihon väri on erittäin tumma ja lämmin.

Kuvaa halusin muuttaa vaihtamalla taustan valkoiseksi ja urheiluvaatteiden tilalle kauniit alusvaatteet. Tämä siksi että olen ottanut todella paljon kuvaa mustalla taustalla ja urheiluvaatteissa. Hiukan siis twistiä sitä kautta.

Kuvaussetti keittiössä

Setuppi rakennettiin kotioloissa ihan keittiöön. Ikkuna peitettiin valkoisella Ikean huovalla, malli asetettiin seisomaan Ikean puisen arkun päälle johon oli levitetty myös valkoinen Ikean huopa. Kaksi Canonin 430 EX II salamaa mallin molemmille puolille kohdistettuna taustahuopaan.

Salamoihin teippasin kiinni Ikean lehtikoteloista tehdyt ladonovet, ettei valo hajoaisi mallin vartalolle vaan kaikki valo käytännössä heijastuisi taustalla olevasta huovasta. Tässä tilanteessa olisin vielä halunnut yhden lisävalonlähteen kameran suunnasta luomaan reiteen ja kylkeen lisää syvyyttä, mutta sitä ei nyt ollut saatavilla. Onnistuin 100 cm kullan värisellä heijastimella kuitenkin hiukan tuomaan valoa ja lämpöä myös kameran puolelle mutta salama olisi ollut tarpeelinen.

Tässä esimerkki siis siitä, ettei tartte olla tarkoitukseen rakennettua studiotilaa ja suurta budjettia. Aina on kuitenkin mielessä asioita joita haluaisi muuttaa päästäkseen siihen tulokseen. Mentävä on kuitenkin niillä mitä on kulloinkin saatavilla.

Raakakuva

13 ruutu tästä setupista tuotti sitten tuloksen johon olin oikeastaan jo heti kuvaushetkellä tyytyväinen. Rajaamaton ja käsittelemätön kuva näyttää jo yllättävän hyvältä. Nyt pitää muistaa että kamerana on Canonin 60D, jonka etsin ei kata koko kuvan pinta-alaa ja kuvia joutuu aina vähän uudelleenrajaamaan.

Kyvan ylälaidasta siis käsivarsi pois ja alalaidasta kuvasuhteen säilyttämiseksi reittä leikataan myös. Insipiraatiokuvasta poiketen en halusin hiukan laajemman rajauksen ja koko ylävartalon mukaan kuvaan – muuten alusvaatteiden kauniit koristeet eivät olisi mahtuneet kuvaan. Valotukseen ei olis tarvinnut juurikaan puuttua. Kontrasti on ehkä hiukan lattea, mutta toisaalta se olisi sopinut omasta mielestäni tähän kuvaan tosi hyvin.

Lopullista kuvaa tehdessäni tarkoituksena oli kuitenkin muokata tästä työpöydän taustakuva. Halusin että se olisi enemmän piirrosmainen ja kuvasta voisi osittain hävittää valokuvamaisuuden kokonaan. Halusin hiukan leikkiä valotuksella ja värillä mutta viemättä mallia henkilönä pois katsojan mielestä. Tietenkin kuvasuhde piti muuttaa vaakatasoon jolloin alunperin pystyasennossa olevaan kuvaan piti lisätä johonkin lisää tilaa. Mielestäni vartalo halusi olla voimakkaasti vaakakuvan vasemmassa laidassa jättäen mallin katseen suuntaan mahdollisimman paljon vaaleaa pintaa.

Bodyscape Desktop Background

Mainokset

Päivitystä verkkokaupasta

Syksyn kuvausessioissa Ullan kanssa tuli monta kertaa ikävä yhtä extra salamaa. Kahdella salamalla ja heijastimella pärjää kyllä hyvin, mutta kun 430 sarjalaisissa loppuu tehot kesken heijastuksia hyväksikäyttäessä. Siitäpä syystä moni kuva jäi ottamatta ja useat epäonnistuivat järkyttävän alivalottuneina. Toinen tympivä asia oli valojen säätö kameramenujen kautta kun jokainen pienikin adjustementti on monen painalluksen takana. Eipä ole Canonilla ollut käyttökokemustestaus oikeen kohdallaan.

No nyt sitten hedelmällisen viikonlopun kuvakäsittelymaratonin jälkeen innostuneena marssin kauppaan ja ostin itselleni 3 x Yongnuo YN560 IV salamaa ja kaukosäätimeksi YN560-TX radiolähettimen. Samalla kävin kaivamassa kellarin syövereistä 2 täysmanuaalista orjasalamaa vaikkapa taustan valaisuun.

Uutta settiä

Tuloksena siis 5 salaman setti, jossa 3 kauko-ohjattavaa ja 2 käsinroplailtavaa salamayksikköä – pitäs valon riittää.

P.S. Niin nyt oltaisiin sitten malleja vailla kun pitäs vähän testailla kamppeita ja saada uusi rutiini kasaan. Jos siis on tarvetta jonkinlaisella räpsäisylle tai vaikka hiukan taiteellisemmalle tekeleelle niin jonon jatkeeksi vain…

Yksi salama ja prosessointia

Tarttetaan tyhjä huone ja malli. No ehkä lisäksi yksi salama, jalusta, läpiammuttava sateenvarjo, kamera, objektiivi ja tietenkin lightroom ja photoshop. Tavoitteena oli saada ikuistettua harjoittelumeikki kisoja varten. Tuloksena kasa ruutuja, jotka näytti ensisilmäyksellä suttuisilta ja toivottomilta. Onneksi on aina ollut tapana katsoa kuvat uudestaan läpi puolisen vuotta niiden ottamisesta ja löytää sieltä seasta helmiä.

Käsitteyprosessi

Käsitteyprosessi

Vierekkäin alkuperäinen rajaamaton ja haalea kuva, rajattu kuva, korjailtu kuva ja väriprosessoitu lopputulos.

Ensimmäinen kuva näyttää lattealta. Se on alivalottunut ja väritoistoa ei juurikaan ole. Rajaukseen on päätynyt myös lähelle tuotu sateenvarjo. Pikainen uudelleenrajaus ja nopea valotuksen ja värilämpotilan korjaus Lightroomissa yleensä riittää kertomaan kannattaako kuvalle muuta edes yrittää tehdä.

Kun kuva alkoi sitten tuosta ajatuksissa syntymään, niin olihan se pakko siirtää Photarin puolelle. Normaali toolbetti käyttöön ja korjailujen jälkeen tuloksena syntyi suht siisti kuva. Ajattelin että tästä kuvasta voisi itseasiassa printata canvas-taulun, joten halusin siihen hiukan enemmän särmää. Lopuksi siis ristiprosessoin siihen vielä väriä päälle, ettei tausta näytä ihan niin tylsältä. Tarkoituksella nostin myös ihon kontrastia ja tuloksesta tuli hiukan enemmän maalausmainen.

Lopputulokseeen olen erittäin tyytyväinen. Hiukan kahden vaiheilla haluaisinko korjata kasvoihin jäänyttä vihertävää sävyä, vai haluanko sen korostavan niiden pronssista väriä. Ehkä tästä syntyy vielä uusia versioita.

Makeup with violet tint

Tuloksia karsintareissulta

Melkeinpä vuosi ehtinyt taas vierähtää. Elämässä selkeesti liian kiirettä pitänyt, kun ei oo ehtinyt kuvausharrastukselle laittaa riittävästi aikaa. Kuvia on kyllä tullut otettua tuhansia ruutuja, mutta motivaatio niiden jälkikäsittelyyn on ollut hakusessa. Aina on ollut joku kiva tekosyy olla tekemättä mitään.

Syksyllä 2014 oli avopuolisoni IFBB 2014 body fitness kisakarsinnat Tampereella. Olin matkalla mukana ja roolini oli tietenkin olla ottamassa niitä kuvia karsinnoista ja niihin liittyvistä valmisteluista. Setti oli vaan levännyt tuolla levynkulmalla odottamassa sitä että joku tekis niille jotain. Alkoi jo tuolta puolisoltakin kärsivällisyys loppumaan, joten olihan se pakko aloittaa jostain.

Ensimmäisenä kuvana otin käsittelyyn kisameikin. Tää oli puolisolle erittäin tärkeä saada jollain tapaa ikuistettua. Kuva otettiin Tamperelaisessa kampaamossa, jossa valo oli kuvauksen kannalta varsin huono. Suora auringonpaiste tuli likaisen ikkunan läpi ja teki kaikesta kovan ja ikävän näköistä.

Onneksi mobiiliin kuvaussettiini, jonka varasin mukaani tuli kokoonaskarreltava RoundFlash rengasvalo ja Canonin 430EXII käsisalama. Tällä kombolla ajattelin että saisi ihan näpsäkän kuvan tuloksesta. No kaikki ei tietenkään mee ihan niinkuin Strömsässä vaan haastetta riitti.

Muokkaamaton kuva Ullan karsintameikistä.

Muokkaamaton kuva Ullan karsintameikistä.

Ensimmäinen haaste oli iholle levitetty varsin tumma väri kun kilpailijat värjätään melkoisen ruskeiksi lihaserottuvuuden parantamiseksi. Tämä väri paitsi tekee ihosta todella tumman, myös tarttuu ihon juonteisiin, epäpuhtauksiin ja näppylöihin korostaen niitä kuvissa. Asiaa ei tietenkään helpottanut alkuunkaan se, että tuosta käsisalamasta yksinkertaisesti loppui potku kirkkaassa valossa kuvatessa rengasvaloadapterin läpi. Tuloksena oli liian lämminsävyinen ja melkoisesti alivalottunut kuva, jossa rajaus olisi voinut olla parempi.

Tein suunnitelman, joka seuraa omaksi rutiiniksi muodostunutta tapaa. Ensin rajataan kuvaa ja korjataan väritasapainoa ja valotusta Lightroomissa. Sen jälkeen siirrytään Photoshopin puolelle ja korjataan näppylät ja muut pistemäiset artifaktit iholta. Photarissa tehdään ihan perus Highpass Filter + Gaussian Blur softaus ja High Pass Filter terävöitys. Tässä kuvassa en enää muokannut paikallista valotust Dodgella tai Burnilla, kun olin tyytväinen silmien kirkkauteen jo muutenkin. Softaus vetäisi ihon jo muutenkin niin sileäksi, että silmien korostaminen olisi tehnyt kohteesta jo liian nukkemaisen. Sitten takaisin Lightroomin puolelle, jossa korjasin vielä hiukan valotusta, lisäsin vinjetointia ja tietenkin rakeisuutta.

En halunnut korjata ripsiä vaikka ne kuvassa ehkä hiukan häiritseekin, koska tarkoituksena oli nimenomaan kuvata meikkauksen tulos sellaisena kuin se oikeasti oli.

 

No tälläinen siitä sitten tuli:

Prosessoitu kuva

Prosessoitu kuva

Studioviikonloppu

Eka studioviikonloppu ’omissa’ tiloissa takana ja hirmuinen kasa kuvia läpikäytäväksi. Kiirettä on pitänyt muun elämän kanssa niin paljon, että pitkälti toista viikkoa on mennyt sessiosta ennenkuin sain edes osan kuvista näyttökuntoon. Monta onnistumista epäonnistumisien joukossa onkin ja yleisellä tasolla olen tosi tyytyväinen tuloksiin. Lähtökohtana oli kopioida muutamaa valmista kuvaa ja tehdä niistä itse variaatioita.

Erityisesti keskityin nyt vartalon asentoon ja katseen suuntaan, joka mielestäni tuotti tulosta. Selkeästi valmistelu ja kuvien suunnittelu mallin kanssa etukäteen oli hyvä ajatus. Vartaloon keskittyessä karkasi ajatukset mallin ilmeiden ohjauksesta pois ja sen huomasi tuotoksissa. Kyllä se on itseasiassa aikamoisen hankalaa yrittää katsoa kymmeniä asioita ennen liipasimen painamista. Oli erittäin vaikeaa löytää kuvia joissa olisi kaikki sopivasti balanssissa.

Kuvaus kesti lähes viisi tuntia ja ensi kerralla pitää muistaa että omat energiatasot valahtaa aika matalalle ilman välipalaa. Siivoushommat alkoi tekemään tiukkaa lopuksi kun ei vaan riittänyt sokerit veressä enää. Ensi kerralla siis ehdottomasti eväitä mukaan. Loppuvaiheessa kamera alkoi temppuilemaan ja suljin jäi muutamaan otteeseen auki. Tästä päätellen alkaa ehkä olla aika vaihtaa runkoa uudempaan.

Tulevia kuvauksia on kalenterissa neljä joihin kohdistuu suuria odotuksia, sillä parempaan ollaan mielestäni menossa.

PS. Viikonlopun messuilla bongasin salamatukun maahantuoman Jinbei HD-600 salaman, johon ihastuin. Nyt on vaikeaa päätätä rungon ja uusien tuikkujen välillä. Integroidulla akulla varustettu 600WS välähdyspää LED-muotoiluvalolla, joka toimii langattomasti. Voisiko enää salamalta enempää toivoa varsinkin kun hinta jää alle 500€.

_MG_6742-Edit

_MG_6563-Edit-2

_MG_6452-Edit

Bodyscapes harjoittelua

Bodyscapes kuvaus on kiinnostanut jo pitkään. Kyseessä on siis vartalon käyttäminen maisemana. Rajaukset ovat yleensä tiukkoja ja malli pysyy tavallisesti täysin anonyyminä. Lopputuloksen on tarkoitus olla taiteellinen ja välillä jättää arvailujen varaan mistä kohtaa kehoa kuva on rajattu ulos.

Haasteeksi tässä on tullut itselleni lähinnä sopivan mallin löytäminen. Harva suostuu kameran eteen alasti tai edes alusvaatteisillaan tuntemattoman kuvattavaksi. Etsimisen jälkeen löysin kuvauksiin sopivan mallin ja meille sopivan turvallisen ympäristön mallin omassa kodissa.

Kalustoksi valitsin kätevästi mukana kulkevan pikkusalamasetin sateenvarjoilla ja paikalle pääsinkin ilman omaa autoa. Kuvauksessa yhdistyi monta ensimmäisen kerran elementtiä – ensimmäinen keikka pikkusalamoilla, ekaa kertaa mallin omassa kodissa ja ensimmäistä kertaa bodyscapeseja kuvaamassa.

Näiden kuvien ottamiseen valmisteluineen meni vaatimattomat puoli tuntia. Yhteensä otin 40 ruutua joista valitsin kaksi näytille tänne blogiin.

1/250 s, f8.0, ISO100, 28-75 mm @ 28 mm

1/250 s, f8.0, ISO100, 28-75 mm @ 28 mm

1/250 s, f8.0, ISO100, 70-200 mm @ 135 mm

1/250 s, f8.0, ISO100, 70-200 mm @ 135 mm

Matkaa tästä on vielä paljon siihen mihin oikeasti pyrin, mutta olen tyytyväinen ensimmäiseen kertaani vieraalla alueella. Seuraava harjoittelusessio on jo buukattu kalenteriin ja innolla odotan sen tuloksia.

Kuvaus: Elena

Ensimmäinen studiosessio kotona on ohi ja muutama ruutu syntyi sellaista minkä voi hyvillä mielin laittaa portfolioon. Ennen materiaalin esittelyä paluu kuitenkin tilanteeseen ja sen kehittymiseen – onhan tämän blogin tarkoitus välittää fiiliksiä kuvaamisesta ja sen ympäriltä.

Viime kesänä Elena julkaisi ilmoituksen facebookin TFCD ryhmässä halukkuudestaan kuvauksiin. Olin tuolloin totaalisen epäaktiivinen, mutta päätin kuitenkin ottaa yhteyttä. Keskustelu kuoli muutaman viestinvaihdon jälkeen ja omat kiireet tuli päälle niin että asia unohtui. Sattumalta näin Elenan keskustan yöelämässä alkusyksystä ja otin vielä yhteyttä uudestaan. Meidän toinenkin yhteydenpito tyrehtyi molempien osapuolten epäaktiivisuuten eli selkeään haluttomuuteen oikeasti saada aikaiseksi kuvausta.

Vuoden alussa olin juuri laittamassa itse ilmoitusta TFCD ryhmään mallin saamiseksi kuvauksiin kun Elena itse otti yhteyttä minuun. Vaikka pohjalla olikin kaksi katkennutta viestiketjua, päätin että kuvaus pitää järjestää – yhteydenottoajankohta oli vain liian sopiva ollakseen pelkkää sattumaa. Sovimme tapaamisen jo muutaman päivän päähän Helsingin keskustaan.

Jännitys oli omalta puoleltani yllättävä mutta toisaalta ihan ymmärrettävä. En ollut kuvannut ketään yli vuoteen eikä minulla ollut juurikaan käsitystä minkälaisia odotuksia Elenalla oli kuvien suhteen. Otin mukaani muutamia lehtiä sekä pari kirjaa, jotka käsittelivät etukäteen valittua aihepiiriä.

Tapaaminen keskustassa sujui oikeen mukavasti ja pari tuntia vierähti helposti keskulteltaessa tavoitteista ja katseltaessa kuvia joissa yhdistyi molempien tavoitteet. Kuten oli alunperin sovittu päätös kuvaamisesta tehtiin sen perusteella millainen tunne molemmille tapaamisesta tuli. Lopputuloksena päädyttiin ottamaan ennakkoon suunniteltuja kasvokuvia.

Kokonaisuudessaan 81 kuvan setistä tuloksena oli 4 ruutua joihin olen itse tyytyväinen ja muokkasin niistä itselleni portfolioon sopivat viimeistellyt tuotoksen. Saatiin sovittua myös jatkosta, eli tullaan vielä tapaamaan kuvauksen merkeissä.

1/250s, f6.3, ISO200

51mm (cropped), 1/250s, f6.3, ISO200

60mm (cropped), 1/250s, f6.3, ISO200

60mm (cropped), 1/250s, f6.3, ISO200